Tiistaina 2. tammikuuta 2007 kategoriassa Elämä

Jollain oudolla tavalla tuntuu mukavalta, kun kaikki joulu- ja uusivuosihässäkät ovat takana. Tavallinen arkinen rytmi rentouttaa vaihteeksi, vaikkakin sellaista minulla on tänä vuonna jäljellä enää reilu kuukausi. Tuntuu aivan kummalliselta, että pitäisi alkaa loppuvuodeksi suunnitella jotain muuta tekemistä. Se tuntuu hyvällä tavalla kummalliselta, se tuntuu mahdollisuudelta. Mutta, millä täyttäisinkään kalenterini? Kun asiaa miettii edes hetken, on vastaus täysin selvä.

Teen elokuvia.
Vihdoinkin tämä suomalaisen elokuvan nuori toivo saa mahdollisuuden antaa jakamattoman huomionsa tälle harrastukselle. Yksi jos toinenkin kalenteripaikka on jo nyt pyhitettynä elokuvan teolle. Olen mukana erittäin mielenkiintoisessa projektissa, jota on viety eteenpäin syksystä lähtien. Ensi kesänä kuvataan, silloin pääsen ensimmäistä kertaa tekemään elokuvaa kunnon olosuhteissa; asialle omistautuneiden ihmisten seurassa, hyvän kuvauskaluston kera ja ajan kanssa. Täältä tullaan Oulu!

Katson elokuvia.
Minulla on sivistyksessä elokuvan kokoinen aukko. Olen aina ollut laiska katsomaan elokuvia telkkarista tai vuokraamaan. Niinpä asennettani on korjattava. Tai totta puhuakseni se korjaantuikin jo silloin, kun jouluaattona nostin videotykin paketistaan. (Kuvia kotiteatterihuoneesta tulossa tammikuun aikana.) Isolla screenillä elokuvien katsominen on vain yksinkertaisesti niin hauskaa, että olisi itsemurhaa olla katsomatta leffaa vähintään kerran viikossa. Nyt, kun vielä saisi digiboxin hommattua tykin kaveriksi, niin saisi sunnuntaina alkava 24:n viides tuotantokausi arvoisensa kokoisen esityspinnan.

Kirjoitan.
Olen huomannut osoittavani liian vähän kunnioitusta kirjoittamiselle. Kirjoittaminen kiinnostaa minua kuitenkin siinä määrin, että voisin jopa osallistua luovan kirjoittamisen kurssille, jahka sellaisia täälläpäin järjestettäisiin. Se on jännää tämä kirjoittaminen, ei sitä moni tiedä, enkä itsekään ymmärrä, mikä siinä kiehtoo. Jostain syystä nautin lähes kaiksesta tominnasta, jossa saan itseäni, ajatuksiani, “aineelliseen” muotoon. Ulos itsestäni, toisin sanoen. Minun pitäisi tarttua itseäni niskasta myös lukemisen saralla. En oikeastaan kirjoja lue juuri lainkaan, mikä on jo aika sadistista.

Teen töitä.
Pakko kai se on koittaa johonkin hakea töihin, ainakin muodon vuoksi, että voin väittää yrittäneeni. Eniten odotan kuitenkin sitä hetkeä, kun perustan oman yrityksen. Se hetki on ehkä lähellä, jokusen kuukauden päässä. Suunnitteilla se on ollut jo pitkään, ja enää tarvitsisi vain tarttua härän sarviin kiinni. Webdesignia nääs tekisin, kuten arvata saattaa.

Että sellaista. Nämä olivatkin vähän niin kuin uudenvuodenlupauksia. Jos vielä jostakusta edellä mainitusta saisi kehkeytymään jotain säännöllistä ja päivittäistä toimintaa, niin siinähän se vuosi kuluisikin. Armeijaan joudunkin sitten heti tammikuussa 2008.

Kävin äsken lenkillä ja tajusin, että saan huomenna ajokortin. Ainakin siinä tapauksessa, jos suoriudun inssistä. Kirjallisissa reputin ensimmäisellä kerralla eli huomiselle toivon parempaa säkää.

3 kommenttia

  • Random

    Oman yrityksen perustaminen kuulostaa hienolta. Joskus kaverini kanssa ajateltiin myös yrityksen perustamista. Tosin liikeideamme oli aika kannattamaton, sillä ajatus oli kuvata taiteellisia ja ylipitkiä mainoselokuvia festareita varten. Suunnitelmissa ei edes ollut voittaa mitään, ainoastaan osallistua. Konkurssi saattaisi tulla aika vikkelään.

    Joskus elokuvista ja varsinkin elokuvanteosta puhuttaessa tuli esille jossain, en muista missä, järjestettävä mainoselokuvakilpailu, jossa on myös sarja nuorille (20-26?). Aihe annettiin aina järjestäjien toimesta. Suomalaisiakin kilpailuun oli osallistunut ja muistaakseni oli joku porukka korjannut voiton kotiinkin. Viime vuonna taisi tulla pronssia. Kilpailun voittanut porukka oli kullan pokkaamisen jälkeen aika kuumaa kamaa, kuka tahansa mainostoimisto Suomessa ja ulkomaillakin olisi halunnut pestata heidät. Siitä olisi aika hyvä alkaa rakentamaan uraa muunkin kuin mainoselokuvan alalla.

    03.01.07 klo 19:56

  • Miika

    Nyt on muuten Kotipizzalla meneillään mainoskilpailu, josta on esittely täällä. Harkitsin osallistumista, mutta aika menee jo umpeen, huomenna taitaa päättyä kilpa. Suurin osa näytillä olevista videoista on kyllä toteutukseltaan aika avuttomia, että olisi ollut ehkä hyväkin mahdollisuus korjata voittopotti omalla hyvin suunnitellulla ja toteutetulla mainoksella.

    Tuota mainosta tosin olin mukana suunnittelemassa :D

    03.01.07 klo 21:22

  • Random

    Joo kuulin siitäkin. Osallistu ihmeessä jos vastaan tulee vastaava kisa. En itse koskaan saa aikaiseksi mitään, mutta panen kaiken aina kaluston puutteen syyksi. Kotipizzan kisaan liittyen olen nähnyt vain yhden videon, jonkun, jossa mies hyppäsi taksiin, sanoi “kotiin” ja sai kyydin lähimmälle kotipizzalle. Koneeni ei suostunut linkkaamaasi videota pyörittämään, harmi kyllä.

    03.01.07 klo 23:10

Jätä kommentti