Perjantaina 13. lokakuuta 2006 kategoriassa Elämä
Eli nyt tämmöistä basic-höpinää tästä epäonnenpäivästä.
Tai siis, äh, en jaksa. Hyppään suoraan siihen aiheeseen, josta tässä merkinnässä oli tarkoitus kertoa.
En sittenkään. Heh. Virittäydyn tähän kirjoittamiseen jollakin toisella aiheella, jollain sellaiselle, jonka keksin nyt tältä istumalta tätä lausetta kirjoittaess
a. Se aihe on…
En minä tiedä. Mutta ainakin olen onnistunut painamaan enteriä jo useaan otteeseen tätä merkintää kirjoittaessa. Joskus ala-asteella meidän mukava opettajamme määräsi atk-luokassa ollessamme, ettei Wordilla kirjoittaessa saa painaa enteriä. No minähän painoin, ja varsinainen syntihän se oli. Ala-asteella opettajat olivat jotenkin ihmeen jäykkiä; eivät osanneet ottaa mitään asiaa rennosti. Onhan tässä maailmassa muutakin murehdittavaa kuin se, että kymmenvuotiaat lapset painavat enteriä. Ala-asteen opettajia vaivaa jonkinlainen sairaalloinen himo käyttää valtaa. Ensiksi sanotaan, että yli 25 asteen pakkasella ei tarvitse olla ulkona mutta sanat syödään tosipaikan tullen. Rehtori seisoo polleana ulko-oven paremmalla puolella ja seisottaa pieniä lapsia pakkasessa. Ala-asteelaiset muistuttavat ehkä apinoita (kuten hieman vanhemmatkin ihmiset, toisinaan vielä lukiolaisetkin), mutta ihmisiä olemme silti kaikki. Jokainen ansaitsee ihmisen arvoista kohtelua.
En tiedä miksi, mutta minulla riittää katkeria muistoja ala-asteelta. Olen viihtynyt paljon paremmin yläasteella ja lukiossa. Joskin yläasteella viihtyvyys alkoi laskea sitä mukaa, mitä vanhemmaksi tulin. Yläasteella apinat saavat aivan uuden ulottuvuuden.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että itse en ole ollut koskaan apina. Paitsi nyt olen abina, eh.
Olikohan se ala-asteen kolmas, neljäs tai viides luokka, kun sijoituin urheilukisojen sadan metrin juoksussa kolmanneksi. Koulu oli heittäytynyt sinä vuonna säästäväiseksi ja hankkinut mitalit vain ensimmäisen sijan saavuttaneille. Jäin ilman mitalia. Sinä ainoana kertana, kun olisin voinut saada mitalin. Ne siat.
Kerron siitä tämän merkinnän varsinaisesta aiheesta sitten myöhemmissä merkinnöissä.
squar
Omatkaan muistot ei ala-asteelta ole niin hääppöset. Yläasteella paljon kivempaa ja vapaampaa. Meillä on kyllä ylä-asteellakin maikkoja, jotka käyttävät valtaa ihan turhiikin asioihin.
Sitten on näitä “Jos vielä sanakin niin lennät ulos” “Jos nyt vielä tulee yksi sana niin lennät ulos” “Vielä yksi sana niin lennät ulos” “Olen armelias tänään, mutta seuraavasta lennät ulos” ja niin edes päin.
14.10.06 klo 02:26
abbe
=( mulla alkaa syysloma vasta viikon päästä…
Joo mullakin oli ihan samanlaiset opettajat ala-asteella.
ylä-asteella on kyllä paljon kivempia :P
14.10.06 klo 20:54