Lauantaina 12. elokuuta 2006 kategoriassa Elämä
Lenkkeily on hauskinta myöhään illalla, pimeänaikaan. Huomasin itse asiassa vasta muutama päivä sitten, että iltaisin on jo pimeää, täysin mustaa. Pidän tavallaan enemmän pimeistä kuin valoisista illoista, pimeydessä on tunnelmaa ja nukahtaminenkin on vaivattomampaa.
Kaikista jännintä on kuitenkin olla silloin pimeänaikaan ulkona lenkillä. Olen tällä viikolla pari kertaa ihan varta vasten odottanut pimeän tuloa ja lähtenyt vasta sitten juoksemaan. Täällä kotikylässäni on siihen aikaan niin tyhjää ja autiota, erittäin hiljaista. Siinä on sitä jotain.
Tänään tosin ollessa perjantai, on Repokivessäkin ääntä ja menoa enemmän. Välillä auto vilahtaa bassot sykkien ohi, välillä pari mopoa käynnistyy jossain. Kioskilla seisoskelee mittavan kokoinen jengi, jonka vuoksi en halua juosta siitä ohi. En vain voi kestää sitä tuijotusta. Meni sitten pyörällä, mopolla, autolla, jalkaisin tai vaikkapa vesijetillä jengin ohi, ei voi välttyä palamasta puhki kymmenen silmäparin tuijotuksesta. Mistä nämä äijät oppivat sellaisen tavan, että ohikulkijaa tuijotetaan kuin ihmistä eivät ensinkään olisi nähneet.
Se mitä minä olen tuijotellut, on kuutamo. En ole ennen tullut ajatelleeksi, että se on tähän aikaan vuodesta niin alhaalla ja niin pullean suuri. Nyt se on vielä täysin pyöreä. Kaunis otus. Tuntuu kuin tekisin vääryyttä, kun en ota siitä valokuvia. Videotakin olisi ehkä viisasta kaapata, ei sitä tiedä milloin elokuvan kohtaukseen tarvittaisiin täydellisen näköistä kuuta somasti oksien takana möllöttämässä.
Simo
Joo,varmaan ihan mukava atuo lenkkeily iltaisin.
Täytyy kokeilla ;)
Niin ja itsekkin en oikeen tykkää kävellä noiden “mopojengien” lävitse tai vierestä.
12.08.06 klo 10:18
Vinski
Vihaan myös näitä kaikenmaailman moponuorisoporukoita, ketkä rupeavat joskus jopa jotain huutelemaan tms.
Oli kerran yksi tapaus, kun olin kaverillani Laajasalossa muutaman päivän. Lähdimme joskus iltakymmenen aikoihin kävelylle ja MacDonaldsiin syömään Herttoniemeen. Siinä sitten olimme kävelemässä kotia päin ja edessämme käveli kaksi about 20v kundia, toinen tummaihoinen räppäri ja toinen vihaisen näköinen skinhead. Emme edes kiinnittäneet heihin huomiota, mutta naureskelimme joillekkin omille jutuillemme siinä takana. Sitten kun olemme kääntymässä valoihin ja jäimme siihen odottamaan, että punainen vaihtuisi vihreäksi, huutaa tämä skinhead meille “hei pojat oottakaapa vähän! oisko teillä röökiä?”. Sanoimme, että eipä oo ja olimme jo lähtemässä pois, mutta hän kääntyikin ja sanoi, että “mitäs vittuu te muuten naureskelitte meille tossa äskön?”. Siinä vaiheessa lähdettiin jo kävelemään, mutta takaa kuului huuto, “vittu me lähetää teiä perää jos te ette nyt pysähdy!”. Sitten pysähdyttiin kyllä ja sanoin, että “ei me teille kylläkään naurettu”. Sitten hän sanoi, “ai sori mä olin vaa vähän vainoharvainen”, ja sitten he lähtivät pois siitä ja me pääsimme kotiin ilman suurempia ongelmia matkalla.
Semmonen stoori, tulipas pitkä kommentti! :)
12.08.06 klo 12:59
samppa
Mitäs pelottavaa niissä mopojengeissä on. Itsekkin olen huomannut, että jos on kavereiden kanssa jossain parkissa ja siinä vieressä on pari mopoa, niin ihmiset saattavat katsoa aika pitkään eivätkä välttämättä uskalla mennä ohi.
12.08.06 klo 17:42
Gocom
Minäkään en pidä kyttääjistä, kun juoksee ohi niin katseet kääntyvät kohti. Tosin täällä ei niin paljon tapahdu, tosin en edes kaupungissa edes juokse vaan pururadalla. Tosin täällä huudellaan paljon sillä täällä on aika yleisiä nuo nuorisokokoontumiset autonympärillä, minua ei kuitenkaan sieltä löydä :)
14.08.06 klo 23:42