Perjantaina 9. kesäkuuta 2006 kategoriassa Elämä
On rentouttavaa ajella kaksipyöräisellä kirkkaana kesäpäivänä kuten myös hämyisinä iltoina. Silloin tällöin sitä törmää kuitenkin hulluihin kimalaisiin. Tai itse asiassa hullut kimalaiset törmäävät minuun. Ne ovat jostain syystä tänä keväänä ja kesänä olleet niin hitaita, etteivät ehdi alta pois. Kun mehiläinen kolahtaa päin kypärän visiiriä, on aihetta iloita että se visiiri todella on siinä silmien edessä. Jokunen kesä sitten sitä visiiriä ei ollut siinä, joten mehiläinen päätti lentää päin näköä. Tai oikeastaan päin hajua, se lentii siis päin nenää. Ötökkä pyörtyi ja jäi nenän päälle sotkien naamaani jollain keltaisella aineella. Sen johdosta meinasin törmätä liikennemerkkiin.
Tuosta tulikin mieleen, että olisi aika koomista törmätä stop-merkkiin. Sen jälkeen joku voisi hyvin tokaista, että “ainakin sinua varoitettiin”. (joo, huono vitsi.)
Kimalaisten lisäksi minuun törmäilevät myös mummot. Ainakin yksi mummo. Mielestäni on alentavaa puhua vanhoista ihmisistä mummoina, joten tämä mummo saa nyt luvan olla Aila.
Jaan siis mainoksia kerrostaloon, jossa Aila asuu. Kun lähestyn Ailan ovea, se avautuu lähes joka kerta. Aila tahtoo aina mainokset suoraan käteensä. Usein hän myös alkaa puhua minulle, kuten viime kerralla hän kertoi kuinka naapurin koira oli aikoinaan purrut Ailaa. Ihmeellisintä on kuitenkin se, että Aila tietää milloin kuljen käytävällä. Hän tietää aina avata oven oikeaan aikaan vastaanottaakseen lehdet.
Kai hän seuraa ikkunastaan kaikkia taloon astujia. Vanhana riittää aikaa moneen.
Vinski
On ne mummelit (sry) joskus aika salaperäisiä eikä niiden touhuista tiedä. Sen voin sanoa, että pirun uteliaita ne kyllä ovat. :)
11.06.06 klo 21:05
Jalkku
Itsekkin jaoin mainoksia taloihin joissa asui vanhemman puoleinen mies. Hän avasi oven melko usein, kun jaoin hänelle mainoksia. Hänkin halusi mainoksensa suoraan käteen, kuulemma huono selkä hänellä.
11.06.06 klo 21:55
Taguet
Toi on ihan totta, mummelit tietää aina missä liikutaan :D
12.06.06 klo 08:25